Pia ja Roger
| Pian blogi

Innovaatioita lentolyönnin opettelussa

Tämän viikon treenit olivat parhaat pitkästä aikaa.  Ehkä ”korkeanpaikan leiri” Kanarialla oli tehnyt hyvää, tai sitten tähtien asento sattui muuten vaan olemaan kohdillaan.

Syöttöruutupeli – eli alkulämmittely – menee jo rutiinilla: on hienoa huomata, kuinka vähitellen itse alkaa hallita voimaa ja etäisyyttä niin, että pallo menee kutakuinkin sinne, minne sen toivookin menevän. Kauanhan tätä on hinkattu, mutta vähitellen rutiinit löytyvät ja homma alkaa toimia. Kuten kesällä Kreikassa sain paikalliselta koutsilta kuulla: Don’t push it, just brush it!

Jos syöttöruutupeli menee ihan kivasti ja peruslyönnit alkavat kulkea koko ajan paremmin, on yksi asia vaikeudessaan yli muiden: lentolyönti. Teoriassa homma on täydellisesti hallussa. Askel – osuma. Askel – osuma. Ei saattoa. Lyönnin jälkeen ei ole kiire viedä mailaa pois. Rauhallinen askel – osuma.

Pelitilanteessa, tai vähänkin vauhdikkaammissa treeneissä kaikki yllämainittu unohtuu.  Kämmenellä vien mailan pääni eteen (!) ja rystypuolella taivutan rannetta noin 180 astetta liikaa. Eräät valmentajat ovat luvanneet teipata ranteeni, jotta muistaisin, mitä pitää tehdä. Yhdellä tunnilla pidin mailaa molemmissa käsissä, jotta en lähtisi tempoilemaan omiani.

Valmentajani alkoi kesken treenien myhäillä tyytyväisen näköisenä. Hän kertoi, että on kehittänyt aivan uuden treenimentelmän kämmenlyönnin osumakohdan harjoittelemiseen. Hän oli niin innoissaan asiasta, että jopa kiitti minua: ”On hienoa, että minulla on sinunlaisesti valmennettava – sinä kun pakotat minut aivan uusille tasoille innovatiivisuudessa”.

Mikä tämä innovaatio sitten oli?

Tennishallissa on seinien vierellä tukirakenteita, jotka muodostavat seinän kanssa suoran kulman. Minun piti mennä seisomaan tällaiseen kulmaan, takapuoli seinässä kiinni, kylki tukipylvään vieressä. Valmentaja heitti pallon tukipylväästä kohden, ja minun piti mailalla se palauttaa takaisin. Koska seinä oli tiellä, oli minun pakko ottaa se askel ja viedä osumakohta reilusti itsestäni sivuun.  Muutaman harjoituskierroksen jälkeen pääsin kiinni ideasta, ja ehkä jonain päivänä onnistun samassa myös kentällä!

Ps. Ensi viikolla lentolyöntitreeneihin otetaan avuksi HÄRPÄKE. Siitä sitten enemmän ensi kerralla…

Vauhti • Hauskuus • Oppiminen