TennisHedmanin blogi
| TennisHedmanin blogi

Tennisvälineiden huikea kehityskaari –lyhyt oppimäärä!

Kävimme muutama päivä sitten Amerin toimitiloissa kuuntelemassa viimeiset kuulumiset Wilsonin mailoista, jänteistä ja tossuista. Aloin miettiä ja peilata omaa nuoruuttani kilpatenniksessä ja huikeaa välineiden kehitystä, joka on tapahtunut 1970, 1980 ja 1990 -lukujen jälkeen. Löysin vanhan Dunloppini, jolla pelasin 10-14 -vuotiaaksi asti. Vanha puumailani tuntui kädessä jotenkin kotoisalta, vaikka lapakoko onkin 80 neliötuumaa ja paino 382 grammaa! Nykymailat painavat n. 270-310 grammaa ja lavan koko on 95-104 neliötuumaa. Siihen aikaan jänteet olivat joko luonnonjännettä tai nylonia ja vaihtoehdot olivat todella rajatut. Peliominaisuudet ja kestävyys varsinkin nylonilla olivat mitä olivat.

Tossut oli tehty kankaasta ja pohjat olivat paksuudeltaan uimasandaalien luokkaa. Pallot olivat kaikki valkoisia ja tulivat 3 tai 4 pallon bokseissa. Sain ensimmäiset nahkaiset pelikenkäni 12 -vuotiaana. Kenttäpinnoite vaihteli aikanaan paikasta riippuen, eniten oli puulattioita ja voimistelusalien muovilattioita. 1970 -luvun puolessa välissä tuli mattoalustoja, mutta kaikille edellä mainituilla yhteistä oli, että alustat olivat salamannopeita. Tämä tarkoitti, että takakentällä ei paljon viihdytty. Ulkokenttinä olivat ainoastaan punaiset massakentät. Kahvassa oli nahkagrippi ja käden hikoilu estettiin sahanpurulla, jota otettiin tarvittaessa oikeasta taskusta. Aikanaan kahva pienennettiin viilalla, koska kahvakoot olivat yleensä 4 tai 5, jota nykypäivänä ei myydä juuri ollenkaan. Tällä hetkellä kahvakoko 3 on yleisin.

Ero nykytilanteeseen on huima ja niin pitääkin olla. Mailat suunnitellaan ja testataan laboratorioissa, uusia materiaaleja kokeillaan ja keksitään jatkuvasti lisää. Yhtä mailaa kohti tehdään satoja prototyyppejä, joita eri ihmiset, myös ammattilaiset, testailevat tenniskentällä. Mailan jäykkyydet mitataan joka suunnasta ja kahvat tehdään tennisammattilaisille jopa laserin tarkkuudella. Huippuammattilaisten mailat tehdään tehtaalla tarkoin täysin omien speksien mukaan.

Mailojen eri painopisteet vaihtelevat suuresti. Harrastajien mailat ovat kärkipainoisia, koska näin saadaan maila tuottamaan enemmän voimaa lyöntiin vähemmällä voimankäytöllä. Kilpapelaajat tykkäävät pelata tasapainoisilla tai kahvapainoisilla mailoilla, koska he pystyvät tuottamaan riittävästi voimaa ja vauhtia muutenkin. Mailan voimantuotto ei ole yhtä hyvä kuin kärkipainoisilla mailoilla, mutta tuntuma ja kontrolli on parempi. Jäykkä maila tuottaa enemmän voimaa, kun pehmeämpi, jossa tuntuma on parempi. Nykypäivän mailojen suurempi lapakoko on myös anteeksiantavampi.

Jännevaihtoehtoja on nykyään satoja: eri materiaaleja, paksumpaa, ohuempaa, jäykempää, joustavampaa ja vielä kaikissa sateenkaaren väreissä. Ja ihme kyllä, luonnonjännettäkin vielä löytyy. Sitten on vielä mailojen eri jännetiheyksiä, joka vaikuttaa voimantuottoon sekä kestävyyteen ja lyötävän pallon kierteeseen.

Näiden muuttujien kanssa pelaajat -siis varsinkin kilpapelaajat -joutuvat taiteilemaan, kunnes löytävät itselleen sopivimman kombinaation. Tilanne ei kuitenkaan harrastepelaajan kohdalla ole läheskään näin haastava, joskin myös harrastepelaajalla on nykyään laaja kirjo vaihtoehtoja, joista valita sopivin maila/jänteet oman tasonsa ja mieltymyksiensä mukaan. Kysy tarvittaessa rohkeasti apua omalta ammattivalmentajaltasi!

Hyviä pelejä!

Terveisin,
Mika

Vauhti • Hauskuus • Oppiminen